Viikolla ollaan Leon kanssa askarreltu isänpäiväkortteja. Tosin poika ei ollut kovin innokas äiskän sormiväri-ideasta, jolla väritettiin poitsun käsi ja jalkapohja ja painettiin jälki paperille. Tämän askartelutaistelun voitti tällä kertaa äiti ja tulos näkyy alla.
Käden- ja jalanjälki kortti oli siis Leon isille. Lahjaksi iskä sai valokuvakehyksen Leon kuvalla varustettuna (työpöydälle) ja tietysti ison täytekakun.
Puuaiheisen kortin tein omalle isälleni kaikkien sisarusteni puolesta, siksi kortissa lukee "meidän kantaisälle". Kortin sisälle liimasin vauvakuvat sekä meistä lapsista, että kaikista lapsenlapsista. Alunperin kortista piti tulla joulukalenterityyppinen isänpäiväkalenteri, jossa puun oksien lomassa olisi ollut luukkuja ja jokaisen luukun takana kuva "kantaisän" jälkikasvusta. Aika loppui kuitenkin kesken, joten tyydyin tähän helpompaan versioon.
Hyvää isänpäivä! Minäkin ostin miehelle epävirallisen isänpäivälahjan, lippiksen, jossa led-valot edessä, hih. Saman ostin appiukolle ja omalle isälleni. Ensi äitienpäivänä olen itsekin äiti, kaksi viikkoa tuore sellainen, jos laskettuaika pitää kutinsa. Miehelle yksi muistettava merkkipäivä suhteessamme lisää...
VastaaPoistaEn tiedä kuinka nämä kommentit välittyy, siis huomaatko, jos kirjoitan jonkun vanhan tekstin perään? Tässä kuitenkin uutena viesti, jonka kirjoitin tuonne alemmaksi. Jos luit sen niin deletoi tämä.
Kiitoksia kommentista. Kuuluihan ne sydänäänet, oikein tomerasti ja hyvässä rytmissä. Jos lapsi tulee isäänsä niin sillä tosiaan on rauhallinen ja hyväuninen puolensa. Ja ainakin kun sydänääniä kuunneltiin niin neuvolatäti sanoi,että tuo oli liike ja tuo potku. Jtta kyllä se ''Hermanni'' siellä myös liikkuu. Huomatessaan hermostuneisuuteni, neuvolatäti antoi seuraavan ajan jo kahden viikon päähän normi kuukauden sijaan. Koska nyt mulla on huolenaiheena tämä ottamani sikarokote. Jännittää,ettei tee mitään pahaa vauvalle. Hyvä siis, että jo pian saan taas kuulla nuo maailman ihanimmat äänet.
Kiva seurailla blogiasi näin kun itsellä raskaus etenee. Kerran erehdyin lukemaan blogia, jossa vauvalle kävi huonosti juuri minun viikoillani. Mies meinasi laittaa mut google-kieltoon, kun itkin sängyssä illalla kuinka toinen oli joutunut synnyttämään kuolleen vauvan...
Parempi vältellä keskustelupalstoja pitäytyä vaikka tämmöisissä kivoissa blogeissa, heh.
Mukavaa jatkoa teillekin!
T:Sofia
Kyllä mä tapaan aina välillä käydä tsekkaamassa edellisten postausten kommentit, niin että vanhojakin merkintöjä saa toki kommentoida :)
VastaaPoistaOn se aina ihana kuulla vauvan sydänäänet, helpottuu oma murehtiminen kummasti. Sitä raskaana ollessa huolehtii ja jännittää niin paljon vauvansa hyvinvointia, että ymmärrän kyllä huolen tuon rokotteen takia. Mutta kyllä tää huolehtiminen jatkuu odotusajan jälkeenkin... :)