Kotikuvia

 Vaikka joulu onkin jo vietetty, laitan muutamia kuvia meidän kodin jouluilmeestä.

Meille tuli aattona joulunviettoon Leon molempien puolen isovanhemmat sekä pojan kummitäti perheineen. Porukkaa oli sen verran, että joudun vähän uudelleen miettimään olohuoneen huonekalujen järjestystä, jotta väki saatiin mahtumaan ja jokaiselle löytyi istumapaikat. Kokeilin vaihtaa sohvia niin, että tuo meidän uusi sohva pääsi tuonne pariovien taakse työhuoneen puolelle ja vanha sohva varsinaiseen olohuoneeseen.

Kuusen mies bongasi työmatkallaan. Aika monta kilometriä se matkasikin, ennen kuin pääsi kotiin :)

Tässä työhuone, jonne tuo uusi sohva sopi yllättävän hyvin.

Seinät huutaa edelleen jotain tauluja ja hyllyjä, mutta en ole vieläkään ehtinyt... 

Työpöytä on uusi hankinta. Sille pitäisi vielä löytää sopiva tuoli pariksi.

Vanha korituoli saa kelvata siihen saakka. Pöydän päälle tiensä on löytänyt kauan aikaa nurkissa pyörinyt korinaulakko, jota sitäkään ei ole saatu seinälle asti...

 

 Mun joulutekstiileille kävi vähän köpelösti kun erehdyin pesemään ne ennen joulua. Liinat meni niin ruttuun, etten enää mitenkään saanut niitä silittämälläkään oikenemaan. Joten keittiössä on sen suhteen askeettinen tunnelma. Jouluverhoja en edes keittiöön halunnut. Verhona keittiössä on Hemtexin alunperin pöytäliinasta loihdittu kappa, joka on mun mielestä niin ihana, että sai olla paikoillaan joulun yli.

   

Pikkunisset laitettiin vahtimaan joulusuklaita...

     

 Olen tyytyväinen siihen, että keittiössä on ruhtinaallisesti tilaa ruokapöydälle. Myös keittiön kaksi paria ikkunoita antavat kivasti valoa. En edes oikeastaan tiedä miksi meille tuli noin isot keittiön ikkunat, Kaustisen normimallissa keittiössä on käsittääkseni vain yksi iso ikkuna. Mutta hyvä näin.

Lasivitriinikaapissa on kiva pitää kaikki lempiastiat esillä. Kaappitilaa on keittiössä kivasti ja tyhjääkin tilaa vielä, mikä mahdollistaa uusien ihanien astiahankintojen tekemisen :) Kauniita astioita ei koskaan voi olla liikaa, vaikka mies saattaakin olla vähän toista mieltä...

Ihana Joulu

Meillä on vietetty uuden kodin suojissa myrskyisästä säästä ja sähkökatkoista huolimatta ihanaa joulua ja joululomaa. On nautittu rauhasta ja kiireettömyydestä, saatu lahjoja ja syöty herkkuja. Parasta on ollut kokea joulu lapsen kautta ja lapsen ilosta iloiten. Miten pienetkin asiat saavat ihan uuden merkityksen kun niitä tutkii vähän eri tasolta. Kuinka jännittävä voikaan olla vaikkapa yksi pieni kuusenkoriste :)

Pikku leipuri

Tänään paistettiin pipareita ja sainpa jopa porkkanalaatikotkin tehtyä. Leolta piparien tekeminen sujui hienosti, vaikka pojan kärsivällisyys olikin aika ajoin koetuksella. Sitä kun ei ole pienelle vielä kovin paljoa siunaantunut, eikä äitin saisi juurikaan auttaa. Taikinaakin piti tietysti vähän maistella kun äidin silmä vältti.

Hauskimmat piparit syntyivät uudella nuuskamuikkuisen muotoisella muotilla.

Vartin jälkeen Leo jätti leipomiset äiskälle ja kiirehti omiin leikkeihinsä.

Koti on nyt täynnä ihania joulutuoksuja.

Joulusalaisuuksia

Havahduin tänään ajatukseen, että jouluhan on jo ensi viikolla!! Kääk! Aika menee ihan mahdottoman nopeasti. Jouluvalmistelut ovat vasta ihan vaiheessa, moni paketti vielä hankkimatta, piparkakut ja joululaatikot jossain ajatuksen tasolla odottamassa äidin inspiraatiota... Vielä viikko lisää pliis, kamalaa jos joulu tulee liian nopeasti kun tätä mukavaa joulunodotuksen aikaa olisi kiva vielä vähän venyttää...

Leo jo kovasti odottaa joulupukkia, mutta hänelle kuulemma riittäisi ihan yksikin lahja. Se lahja on näytetty todella monta kertaa lelukuvastosta ja aina pieni sormi pysähtyy saman kuvan kohtaan: leikkikeittiö. Se on se suurin toive.

Pojallahan on jo selvät sävelet muutenkin tulevan ammattinsa suhteen. Joka kerta kun Leolta kysyy, että mikä hänestä tulee isona, on vastaus heti valmiina: "kokki". En tiedä mistä poika on tuon innostuksen saanut, meillä kun ei kumpikaan vanhemmista mitään erityisiä kokkeja ole, mutta Leolle tuntuu ammatinvalinta olevan hyvin selvillä. Kerran kun erehdyin testaamaan poikaa kysymällä, että "mitäs se kokki sitten tekee?" katsoi poika mua pitkään ja tokaisi kuin yksinkertaiselle: "noh, ruokaa!". Niinpä tietysti...

Tässä kooste lahjahankinnoista ja -ideoista. Jotenkin kaikki puulelut saa ainakin mun sydämen sykkimään.

Taidan tehdä kompromissin pojan leikkikeittiön suhteen siinä, että sen toivotun (ja suoraan sanottuna aika kamalan) muovihökötyskeittiön tilalle ostettaisiin ennemmin tuo Brion perinteinen hella. Nätimpi, kestävämpi jne. Mutta tiedä sitten onko se pojan mielestä yhtään niin ihana kuin se muovinen jenkkikeittiötsydeemi. Hellaa ei olla vielä hankittu, sen taitavat hommata Leon isovanhemmat. Nämä ovat alennuksessa mm. Hongkong-tavarataloissa.

Leon junarata saa täydennystä Brion nosturiratasysteemistä. Paketti oli kohtuu edullinen löytö Clas Ohlsonilta.

Eräästä pienestä tavarapuodista ostin tuon bambusta valmistetun eko lentsikan. Samasta paikasta on myös pieni puinen kaleidoskooppi, jonka läpi katseltuna kaikki näyttää hassulta.

Pikku rumpu on lahja Leon kummeilta. Siinä on hauska matalasti kumiseva ääni, joten kovakaan rummutus ei tuota hermoille käyvän kovaa meteliä.

Keittiösetti on myös Clas Ohlsonilta, pitäähän kokin saada kunnon työvälineet.

Puinen parkkitalo olisi aika ihana, jotain vastaavan tyylistä olen etsinyt, mutta hankinta on tyssännyt hintaan. Katsotaan mahtuuko sellainen vielä pukinkonttiin... Vaikka tässäkin on lahjoja jo kyllin. Joku sisäinen lapsi vaan tuntuu saavan vallan kun pääsee kaupan lelupuolelle.

Viimeinen joulusalaisuus on vielä hyvin piilossa. Sen toimitusaika onkin vasta elokuussa ♥ Toivon todella että nyt kävisi onnekkaammin kuin viime kerralla.

Terassin talvilook ja joulukorttikuvia

Tässä muutamia otoksia tämän vuoden joulukorttikuvista. Tavoiteltiin hieman tuollaista vanhan ajan tunnelmaa. Kuvissa ei juuri näy lunta, mutta tänään tännekin saatiin oikein kunnon lumipyry ja maa on nyt ihanan valkonen. Terassikin on saanut pientä ehostusta lyhdyistä, jouluvaloista, sypressistä ja callunoista.

 

Askartelupäivä

Meillä itsenäisyyspäivää on vietetty jouluaskartelujen merkeissä. Tupa oli täynnä isompia ja pienempiä askartelijoita, joululauluja ja iso kasa askartelutarvikkeita. Lähinnä askarteluja tekivät Leon vähän vanhemmat serkut, mutta poika oli innolla mukana avustajana. Päivän tuotoksista en huomannut napata kuvaa, kun taiteilijat ehtivät jo viedä tekemänsä lumiukot, tontut ja kuusenkoristeet kotiinsa.

  Hyvää itsenäisyyspäivää!

Jotain uutta, jotain jouluista...

Jonkin verran uusia huonekaluja ja pientä sisustustavaraa on tullut uuteen kotiin hankittua. Melko maltillisesti kuitenkin, ainakin jos multa kysytään :D Varsinkin nyt joulun lähestyessä on kivaa ostaa joulukoristeita ja -valoja, kuten olohuoneen ikkunaan tiensä löytäneet sydämen muotoiset helmivalokranssit. Antavat kivasti tunnelmavaloa pimeisiin iltoihin. 

Ykköshankinta on kuitenkin meidän uusi sohva. Siinä on hyvä istua tai vaikka vaan pötkötellä, mikä oli tietysti sohvan valinnan ykköskriteeri kauniin ulkomuodon lisäksi. Jännitti kovasti, miten hankalaa tulee olemaan yhdistelmä vaalea sohva + lapsiperhe. Toistaiseksi yhteiselo on sujunut mutkattomasti. Onneksi sohvan kangas on laadukasta ja se on suojakäsitelty, vaikka eihän sekään takaa tahrattomuutta. Mutta koitetaan olla varovaisia. Tummien sohvien jälkeen halusin kuitenkin vaaleutta ja tämä harmaanvaalea sävy ei ole ehkä ihan niin arka kuin puhdas valkoinen. Varmuuden vuoksi istuintyynyjä on suojaamassa usein joku viltti. Ainakin toistaiseksi sohva on pysynyt puhtaana. Kop, kop...

Jouluinen tyynynpäällinen oli taasen viime perjantain heräteostos.

Niitä ehtiikin tehdä vielä turhan monta ennen joulua...