Leo käyttää jo kiitettävän määrän ihan oikeita sanoja oman pälpätyskielensä lisäksi. Uusien sanojen osuus kasvaa peittäen vähitellen sen "Leokielen", jota muut eivät aina ihan täysin ymmärrä. Kovasti helpottaa nomiarkea, kun lapsi osaa ilmaista sanallisesti mitä tahtoo tai ei tahdo. Enää ei tarvi toimia lapsenhoidossa ihan täysin oman, enemmän tai vähemmän osuvan vaistonsa varassa. Vaikka tässäkin asiassa, aavistelussa ja arvailussa, olen itse kehittynyt huimasti tuon lapsen myötävaikutuksella.
Oma leviä pohojalaanen murre kuuluu hauskasti pojan puheessa. Hoitotädille Leo oli kerran tokaissut ruoan valmistuksen yhteydessä, että "haisoo hyvältä". Myös muita lyhyitä lauseita poika puhuu, kuten esim. "mennään ulos", "mennään pisulle (=pesulle)" ja vastaavaa. Yksittäisten sanojen määrää on turha enää laskea, sanavarastoa on kerrytetty jo aikamoinen määrä. Nyt vain odotellaan, koska poika alkaa muodostaa pidempiä lauseita oppimistaan sanoista.
Lorut ja laulut ovat kovasti Leon mieleen. Aina välillä leikkien lomasta kuuluu kun poika rallattaa itsekseen "taputa käshiä, taputa käshiä" tai "ihhahhaa, ihhahhaa..." Pitäisi oikein virkistää omaa muistia noiden vanhojen kunnon lastenlaulujen ja -lorujen suhteen. Monet sanat ovat unohtuneet vaikka sävel olisikin muistissa. Mistähän löytyisi joku kiva leikkiloruja ja -lauluja sisältävä kirja? Niitä perinteisiä tietenkin. Lorupussin sisältöäkin voisi alkaa askartelemaan. Siinä ideaa ensi viikonlopulle.
*********
Mistä on pienet pojat tehty?
Mistä on pienet pojat tehty?
Etanoista, sammakoista,
koiran häntätupsukoista.
Niistä on pienet pojat tehty.