Eilen lintsattiin heti aamusta hoidosta ja töistä ja käytiin Leon kanssa 2v. neuvolassa. Reissu meni muuten hienosti, mutta mittaustilanteesta, niin puntarilla käymisestä kuin pituuden mittauksestakaan Leo ei yhtään tykännyt vaan sai kunnon tinttahepulin :p Onneksi nuo mittaukset suoritettiinkin vasta ihan lopussa ja enimmän osan aikaa Leo leikki innokkaasti leluilla.
Kun täti tarjosi Leolle isoja muovipalikoita ja pyysi poikaa kokoamaan palikkatornin, niin Leo teki tornin pienemmillä palikoilla ihan kuin näyttääkseen, että toi sun pyytämä juttu oli ihan liian helppo. Kuvakirjasta poikaa pyydettiin näyttämään eri eläimiä, koiraa, kissaa... helppo juttu. Lisäksi pinsettiotetta tarkistettiin pyytämällä Leoa poimimaan pöydältä nomparellin näköisiä pikku muruja. Puhetaitojaankin poika innostui tädille esittelemään, vaikka oudoissa tilanteissa Leo tuppaa yleensä olemaan hiljaisempi.
Pituutta poika oli pyrähtänyt puolessa vuodessa 8 cm, nyt siis saatiin mittaustulokseksi 93 cm ja painoa 14 kg. Ei ihme, että monet housut tuntuvat jäänneen Leolla tosi nopeasti pieniksi. Olin ihan yllättynyt tuosta kasvuvauhdista.
Neuvolasta lähtö olikin sitten haastavampi juttu. Pihatamineiden pukeminen muualla kuin kotona on todellinen haaste, kun uhmistuhmis ottaa vallan, lapsen jalat on spagettia ja kädet huitoo. Yritä siinä saada puettua vekaralle myssyä, lapasta, sukkaa tai kenkää... Siinä vaiheessa on suuri houkutus napata napero kainaloon ja painella vaan suoraan autoon ilman pihavaatteita ja antaa pikkukaverin raivota. Onneksi näitä neuvolakäyntejä ei ole kuin kerran vuodessa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti