Vitriinikaappi hakusessa

Sisustamisvimma sen kun yltyy mitä pidemmälle kevättä päästään... niinkuin aina :)

Mulla on jo pitkään ollut haaveena jokin uusi kaluste  keittiön tyhjään metrin levyiseen nurkkapaikkaan. Tällähetkellä siinä nököttää pieni puuarkku ja seinällä raksuttaa kello, mutta paikka on jotenkin tyhjän ja tylsän näköinen. Tilalle sopisi hienosti joko kaunis sivupöytä tai ihana vitriinikaappi.

 

Lähitienoon huonekalukaupat kierrettyäni totesin, että sivupöytiä ei ole, ainakaan sellaista jota mielessäni kaavailin, mutta vitriinikaappeja sentään löytyi. Parasta olisi, että kaappi olisi monikäyttöinen, niin että sitä voisi tarpeen tullen käyttää myös esim. makuuhuoneen kaappina, ei pelkästään keittiössä. Tiukan seulan läpi pääsivät esittelykierrokselle seuraavat yksilöt

 

 

 

Näistä olisi tarkoitus valita se kaikkein paras.  Ensimmäisenä Laulumaan Ida-sarjan kaappi, sen vieressä Rowicon Charlotte-vitriini, alhaalla vasemmalla Stemman Sundborn-vitriini ja vieressä alalaatikollinen hieman  muita matalampi vitriinikaappi Hoviset-nimiseltä valmistajalta. Mitäs mieltä olette, mikä vitriinikaappi vie voiton?

Tässä vielä kuvattuna tuo keittiön nurkka, mihin kaappia olen kaavaillut.

 

Ympäri

Juuri kun pääsin sanomasta,

ettei Luukaksella tunnu olevan kiire vielä liikkeelle,

niin tänään ihan yllättäen...

 

 

...Luukas kääntyi ensimmäistä kertaa

itse selältä massulleen! 

 

Neljän kuukauden, kolmen viikon ja neljän päivän ikäisenä :)

Neljäs kuukausi

Luukas täyttää viikon päästä 5kk, mutta päivitään nyt vielä sitä ennen neljännen kuukauden kuulumiset ja neuvolakäynnin mitat.

 

Viimeisin kuukausi on ollut erityisesti Luukaksen unien puolesta hyvin levoton. Toisinaan yöt menee parilla herätyksellä, joskus taas herätään tunnin välein. Yhtään täyttä yötä ei poika ole vielä nukkunut putkeen. Myös päiväsaikaan on havaittavissa tyytymättömyyttä ja sellaista melkein jatkuvaa pientä kitinää. Neuvolassa epäiltiin refluksivaivaa, vaikka poika ei varsinaisesti pulauttelekaan, mutta testiksi otettiin kokeiluun Gaviscon 2ml/4 x pvä. Nyt lääkettä on otettu viikon verran, mutta en oikein osaa vielä sanoa onko siitä ollut apua.

 

Syömisten kanssa on myös ollut jonkin verran takkua. Välillä meillä oli totaalinen viikon kestänyt pullolakko ja poika huusi heti naama punaisena jos pulloa yritettiinkään tuoda lähelle, toisinaan imetyksenkin aikana poika saattaa hermostua ja itkeä. Syöminen noudattaa usein kaavaa: hamuaa - imee - irroittaa otteen - huutaa - hamuaa - imee - jne... Mutta ehkä tää tästä.

Kiinteitä en ole vielä kunnolla ottanut kokeiluun, maistatettu on porkkanaa ja päärynäsosetta sekä syöty jonkin verran vellejä. Kiinteämmästä ruoasta poika ei ihan hirveän paljoa innostunut, lähinnä ihmetteli "mitä tämä moska on mitä sä yrität tunkea mun suuhun?" ja osan sylki pois.

 

Kaikesta säätämisestä huolimatta meille on kehittynyt päivärytmi, joka suurinpiirtein näyttää tältä (tosin Leon kerhopäivät tekevät poikkeuksen):

klo 3.00 ja 6.00 imetys (koko yön aikana poika saattaa herätä useamminkin tai sitten vain itkee unissaan niin että pitää taputella, asentaa tuttia suuhun tms.)
klo 9.00-10.00 herätään kunnolla, aamupesut ja imetys (tai maitoa pullosta)
klo 10.00-11.00 leikkiä/kitinää/leikkiä
klo 11.30 imetys
klo 12.00-15.30 päiväunet ulkona vaunuissa (itkee unissaan useasti)
klo 16.00-18.00 välillä taas ruokaillaan ja leikitään
klo 18.00-19.30 toiset päikkärit, jotka Luukas nukkuu sisällä
klo 20.00-21.00 imetys
klo 22.00 iltamaito/-velli
klo 22.30 yöunille omaan sänkyyn, jonne poika nukahtaa usein jokellellen

Luukas höpöttelee ja jokeltelee yhä enemmän ja tykkää huomiosta, seurallinen pikkumies siis. Ei vieläkään ole hoksannut miten selältä käännytään mahalleen, ei edes liiemmin kovaa yritystä siihen. Viihtyy ehkä paremmin vatsallaan, josta näkee ihan eri lailla ympärilleen. Osaa kiljua kovaa ja korkealta sekä nauraa.

Sitten vielä ne 4kk mitat, jotka näyttivät seuraavilta (suluissa 3kk mitat)

pituus 64 cm (59,7)

paino 7000 g (5650)

py 42,7 cm (39,5)

 

Ajanhallintaa

Bloggailusta on tullut vietettyä hieman lomaa ja siinä sivussa vaihtui vuosikin. Uuteen vuoteen on käyty mieli täynnä käsityöinnostusta, perheen yhteisen talviloman odotusta, uusia sisustusideoita, kevätintoilua, puutarhanlaittosuunnitelmia. Samalla mietteissä on jo äitiysloman loppuminen/mahdollisen hoitovapaan aloittaminen. Jatkuva riittämättömyyden tunne, kun millään ei ehdi tehdä kaikkea mitä pitäisi tai tahtoisi. Voisiko aikaa jalostaa tänä vuonna niin, että sitä riittäisi sopivassa suhteessa lapsille, itselle ja parisuhteelle...?

 

 

Olen kuvitellut omaavani melko hyvät organisointi-, delegointi- ja priorisointitaidot, mutta taisin olla väärässä. Vasta nyt nuo taidot ovat päässeet kunnolla koetukselle ja mulla ei ole edes enempää kuin kaksi lasta! Olen luonnostani sellainen, että tarvin aikaa ja rauhaa toteuttaa asioita, kuten vaikka kotitöitä. Asioiden tekeminen pätkissä, vähän väliä keskeyttäen, ei oikein luonnistu vaan moni asia jää todella kesken kun keskittyminen herpaantuu toisaalle. Illalla saatan huomata, että niin, se pyykkikoneen täyttäminen tai tiskikoneen tyhjääminen jäi kesken, pölyt jäi pyyhkimättä tai posti hakematta sille päivälle, kun pikkuinen poikanen tai vähän isompi poikanen kaipaa huomiota. Puhumattakaan, että saisin joskus tehtyä jotain ekstraa.

 

Nykyään aika vaan ei tunnu riittävän kaikkeen, aikataulut ei meinaa pitää, koti on vähintäänkin joltain suunnalta epäjärjestyksessä ja useampi kuin yksi asia odottaa toteutumistaan... Hatunnosto kaikille, joilla on useampi lapsi ja selviävät arkipyörityksestä vaivattomasti. Mä vielä opettelen :)

Joulu saa tulla!

Jouluvalmistelut ovat loppusuoralla. Joulusiivot on tehty, kinkku paistettu, jouluherkut leivottu, kuusi koristeltu. Enää vähän pientä järjestelyä, lahjapapereiden rapinaa, sipinää ja supinaa... :) 

 

 



 

Näiden kuvien myötä tunnelmallista ja rauhallista joulua jokaiselle!



Ranch cutlery

Yksi joululahja on jo saatuna, kun mies sai töistä tämän Newportin pihviaterinsetin. Kyllä näillä nyt kelpaa leikata vaikka sitä joulukinkkua :)

Piparkakkuja

Tänä vuonna jäi piparkakkutalo väsäämättä. Ideoita ja intoa olisi ollut kyllä, mutta ei oikein aikaa... Siispä tyydyttiin Leon kanssa pelkästään pipareiden leipomiseen. Viimevuotinen nuuskamuikkusmuotti sai kaverikseen muumipeikon ja pikku myyn, molemmat Leon joulukalenteriylläreitä. Itse tein perinteisiä sydämiä ja tähtiä, joita innostuin vähän koristelemaankin.

Ostin piparkakkuja varten ison lasipurnukan ja solmin vähän nauhaa ja metallisydämen purkkia koristamaan. Purkkiin mahtui lähes kolme pellillistä pipareita! Jouluherkuttelu saa alkaa :)