Askel kerrallaan kohti omaa taloa

Alkuvuosi on lähtenyt käyntiin niin työn touhussa, että bloggaaminen meinaa ihan jäädä. Päivisin käydään töissä ja iltaisin on niin paljon kaikkea ohjelmaa ym. asiaa mitä pitää ehtiä järjestellä/hoitaa/selvittää liittyen vanhan asunnon myyntiin, taloprojektin aloittamiseen jne... Luulin, että olisin ihan intona suunnitelemassa ja haaveilemassa uudesta talosta, mutta tosiasiassa oon ollut jotenkin niin väsynyt, että vielä en oo ehtinyt tuohon vaiheeseen. Mutta tulee se into sieltä vielä jossain vaiheessa. Kun nyt saadaan tämä paperisota ensin alta pois.

Nyt on oma asunto sitten myyty. Säästettiin sievoinen summa kun myytiin itse, eikä otettu välittäjää. Laskin että kaikkiaan meiltä meni n. 280 € oman asunnon myymiseen. Summa koostuu mm. osake-kiinteistön asiakirjoista, kosteuskartoituksesta sekä kauppakirjasta. Kauppakirjan olisi tietysti voinut tehdä itsekin, mutta ehkä turvallisempaa antaa se ammatti-ihmisen laadittavaksi. 

Huhtikuun loppuun saadaan tässä vanhassa asunnossa vielä asua, eli vappuun mennessä pitäisi löytää sopiva vuokrakämppä. Tottakai haaveilen, että löydettäisiin kiva, siisti ja rauhaisa väliaikaisasunto rakentamisen ajaksi, mutta kai sitä oikeastaan missä tahansa luukussa saa asuttua puolisen vuotta kun on pakko... kai?

Parhaillaan on menossa ihana lupa-asioiden sekamelska. Tontti on ostettu ja sen raivaus on tarkoitus aloittaa sitten kun tuonne lumihankeen ei ihan uppoa, eli menee ehkä maaliskuulle. Huhtikuussa olisi tarkoitus aloittaa maatyöt. Taloa ei ole vielä tilattu, mutta päätös siitäkin on melkein tehty. Tuntuu että pää on ihan pyörällä kun on niin paljo mietittävää ja suunniteltavaa. Mutta eikö tästä joskus valmista tule!

Blogi saattaa muuttua tämän vuoden aikana yhä enemmän raksablogiksi, mutta koitan pitää pääajatuksena kuitenkin poikasen elämän.

Kuvissa näkyvän tulppaanikimpun hankin itseäni ilahduttamaan. Kukat tuovat jo kevään tuntua!