Isoveljen uudet vaatteet

Kun vauvalle on tullut tehtyä ostoksia, niin pitäähän isoveljenkin saada uusia juttuja. Tälläkertaa poikanen sai pari uutta paitaa. Iloisen väriset Småfolkin ja Maxomorran paidat olivat Leonkin mieleen.

Maxomorran robottipaita

 Småfolkin traktoripaita

Ostan oikeastaan melko harvoin uusia vaatteita Leolle, lähinnä vain tarpeeseen ja vanhat kulutetaan aika tyynni ennen uusien hankintaa. Nyt poika tuntuu pienessä ajassa kasvaneen hurjasti ja moni paita on jäänyt lyhyeksi tai muuten vaan pieneksi. Näillä uusilla kuteilla sitä on hyvä alkaa vaatekaapin kevätpäivitys.

   

Pikkuiselle

Viikot vilisevät hurjan nopeasti. Nyt tuntuu jo keväältä, ihanaa kun aurinko alkaa vähitellen lämmittää. Ja masu senkun kasvaa, raskausviikkoja kasassa tänään tasan 17. Äkkiä menee aika.

Vauvan liikkeitä on tuntunut nyt puolisentoista viikkoa, pieniä hipaisuja, hassua kuplintaa... Leoa odottaessa tunsin ekat liikkeet vasta raskausviikolla 19, joten hauskaa että vauva ilmoittelee olemassaolostaan jo näin aikaisessa vaiheessa. Ekat sydänäänetkin kuultiin viimekertaisessa neuvolassa. Taas vähän enemmän totta tämä odotus. Vauvan huoneen sisustuksen suunnittelukin on jo hyvässä vauhdissa ja jotain pientä vauvalle ostettuna.

Tähtibody ja pökät. Ainoat uudet vaatekappaleet toistaiseksi.

Iki-ihana Sophie-kirahvi kotiutui meille ja

 uusi vauvakirjakin on tullut hankittua.

Vauvakirjassa on Martta Wendelinin piirroksia ja mukavasti tilaa kirjoittaa.

Mitään isoja hankintoja ei vauvaa varten ole tarvis hommata. Vaunut jo löytyy, samoin turvakaukalo, vaatteitakin on yllin kyllin. Tosin jos meille nyt tulee tyttö niin saatan höpsähtää kaikkien tyttöjen vaateihanuuksien kanssa totaalisesti...

Loppuun vielä naistenpäivän kunniaksi mieheltä saamani ruusukimppu.

Kimpussa on muuten samoja kukkia ja marjoja kuin omassa hääkimpussani.

Tätä mies ei tosin itse muistanut, mutta aika osuvasti valittu :D

Kodinhoitohuone

Pieni katsaus meidän kodinhoitohuoneeseen, josta en ole tainnut vielä blogiin kuvia laittaakaan. Ihan perus valkoinen kokonaisuus, käytävämallinen, jonka molemmin puolin toimintoja. Aika perussettiä siis :)

Tähänkin tilaan olisi näin jälkikäteen mietittynä voinut panostaa huomattavasti enemmän suunnittelussa,

väreissä jne. mutta saahan ilmettä toki muuteltua vaikka uusilla tekstiileillä tai maalaamalla seinät.

   

Vallilan mandariinikappa tuo kaivattua väriä.

   

Mukavaa viikon alkua!

Se pikkuinen väsyttäjä

Talviunilta on vihdoin herätty ja nokka suunnattu kohti kevättä. Blogille tuli päivitystaukoa vähän turhankin pitkästi kun voimat tuntuvat riittävän ainoastaan juuri ja juuri työn hoitamiseen ja ihan peruskotihommiin. Tää vauva vie mun voimat! :)

On tullut nukuttua paljon, välillä jopa töissä tuntuu että olis paikallaan ottaa pikku päikkärit. Arki-illat meneekin sitten toipuessa työstä ja torkkuessa sohvalla. Muuten tämä raskaus on sujunut hienosti, ei tietoa pahoinvoinnista tai muistakaan vaivoista, ainoastaan väsymys on totaalisen uuvuttavaa. Mutta toivottavasti tämä talvihorros alkaa vähitellen väistyä raskauden edetessä ja kevätauringon paistaessa.

Tällä hetkellä elellään raskausviikkoa 13. Perjantaina käytiin kurkkaamassa vauvaa np-ultrassa ja siellä näkyi vilkkaasti liikkuva 6,5 senttinen vaavinalku ♥ Laskettua-aikaa jouduttiin korjaamaan aikaisemmaksi, elokuun puoleen väliin tähdätään siis. Kaikki hyvin ja odotusta jatketaan hyvillä mielin. Leollekin on jo kerrottu tulevasta pikkusisaruksesta. Poika tietää että vauva asustaa äitin vatsassa ja syntyy kesällä. "sitten se syntyy ja leikkii mun kanssa ja puhuu!" No ehkä ei ihan heti alkuunsa kuitenkaan... :)

Nyt jatketaan laiskaa sunnuntaipäivää syöden kropsua mansikkahillon ja vaniljavaahdon kera. Nam.

Kotikuvia

 Vaikka joulu onkin jo vietetty, laitan muutamia kuvia meidän kodin jouluilmeestä.

Meille tuli aattona joulunviettoon Leon molempien puolen isovanhemmat sekä pojan kummitäti perheineen. Porukkaa oli sen verran, että joudun vähän uudelleen miettimään olohuoneen huonekalujen järjestystä, jotta väki saatiin mahtumaan ja jokaiselle löytyi istumapaikat. Kokeilin vaihtaa sohvia niin, että tuo meidän uusi sohva pääsi tuonne pariovien taakse työhuoneen puolelle ja vanha sohva varsinaiseen olohuoneeseen.

Kuusen mies bongasi työmatkallaan. Aika monta kilometriä se matkasikin, ennen kuin pääsi kotiin :)

Tässä työhuone, jonne tuo uusi sohva sopi yllättävän hyvin.

Seinät huutaa edelleen jotain tauluja ja hyllyjä, mutta en ole vieläkään ehtinyt... 

Työpöytä on uusi hankinta. Sille pitäisi vielä löytää sopiva tuoli pariksi.

Vanha korituoli saa kelvata siihen saakka. Pöydän päälle tiensä on löytänyt kauan aikaa nurkissa pyörinyt korinaulakko, jota sitäkään ei ole saatu seinälle asti...

 

 Mun joulutekstiileille kävi vähän köpelösti kun erehdyin pesemään ne ennen joulua. Liinat meni niin ruttuun, etten enää mitenkään saanut niitä silittämälläkään oikenemaan. Joten keittiössä on sen suhteen askeettinen tunnelma. Jouluverhoja en edes keittiöön halunnut. Verhona keittiössä on Hemtexin alunperin pöytäliinasta loihdittu kappa, joka on mun mielestä niin ihana, että sai olla paikoillaan joulun yli.

   

Pikkunisset laitettiin vahtimaan joulusuklaita...

     

 Olen tyytyväinen siihen, että keittiössä on ruhtinaallisesti tilaa ruokapöydälle. Myös keittiön kaksi paria ikkunoita antavat kivasti valoa. En edes oikeastaan tiedä miksi meille tuli noin isot keittiön ikkunat, Kaustisen normimallissa keittiössä on käsittääkseni vain yksi iso ikkuna. Mutta hyvä näin.

Lasivitriinikaapissa on kiva pitää kaikki lempiastiat esillä. Kaappitilaa on keittiössä kivasti ja tyhjääkin tilaa vielä, mikä mahdollistaa uusien ihanien astiahankintojen tekemisen :) Kauniita astioita ei koskaan voi olla liikaa, vaikka mies saattaakin olla vähän toista mieltä...

Ihana Joulu

Meillä on vietetty uuden kodin suojissa myrskyisästä säästä ja sähkökatkoista huolimatta ihanaa joulua ja joululomaa. On nautittu rauhasta ja kiireettömyydestä, saatu lahjoja ja syöty herkkuja. Parasta on ollut kokea joulu lapsen kautta ja lapsen ilosta iloiten. Miten pienetkin asiat saavat ihan uuden merkityksen kun niitä tutkii vähän eri tasolta. Kuinka jännittävä voikaan olla vaikkapa yksi pieni kuusenkoriste :)

Pikku leipuri

Tänään paistettiin pipareita ja sainpa jopa porkkanalaatikotkin tehtyä. Leolta piparien tekeminen sujui hienosti, vaikka pojan kärsivällisyys olikin aika ajoin koetuksella. Sitä kun ei ole pienelle vielä kovin paljoa siunaantunut, eikä äitin saisi juurikaan auttaa. Taikinaakin piti tietysti vähän maistella kun äidin silmä vältti.

Hauskimmat piparit syntyivät uudella nuuskamuikkuisen muotoisella muotilla.

Vartin jälkeen Leo jätti leipomiset äiskälle ja kiirehti omiin leikkeihinsä.

Koti on nyt täynnä ihania joulutuoksuja.