Odotusmietteitä

Tämä toinen (no oikeastaan kolmas) raskaus on edennyt yli puolenvälin. Olotila on jo niin tuttu, ettei siihen keskity täysin 100%:sti kuten esikoista odottaessa. Raskausaika myös tuntuu kuluvan nopeammin. Vaikka tätäkin vauvaa toki kovasti ja innolla odotetaan, niin on monia asoita jotka toisessa raskaudessa ovat jääneet vähemmälle huomiolle tai kokonaan tekemättä verrattuna ensimmäiseen raskauteen.

Listausta:
- en ole ostanut vielä yhtään vauvalehteä
- en ole ottanut yhtäkään masukuvaa (pitäis kyllä!)
- vauva ei pyöri melessä niin usein kuin esikoisen odotusaikana, saatan jopa välillä unohtaa olevani raskaana
- en muista automaattisesti millä raskausviikolla parhaillaan olen
- en näe jatkuvasti ja joka puolella odottavia äitejä
- en ole ostanut vielä vauvantarvikkeita (muutamaa vaatetta lukuunottamatta)
- en ole miettinyt synnytystä
- vauvalle ei ole vielä nimeä valmiina

Toisaalta mietteet suuntautuvat jo enemmän tulevaan vauva-aikaan:
- odotus ja todennäköisesti myös vauva-aika on nyt rennompaa ja tulevaan osaa suhtautua ilman suurempaa stressiä
- vauvalle on jo moni asia valmiina; perintönä isoveljeltä mm. vaunut ja turvakaukalo, paljon vaatteita jne.
- uskon vauvanhoidon luontuvan vanhasta muistista ja olevan siten helpompaa
- vailla suorituspaineita ensihetkistä osaa ehkä nauttia enemmän kuin esikoisen kanssa
- imetys on tuttu juttu; aluksi se sattuu, mutta siihen tottuu ;)

Toki aikaahan vielä on tehdä ja suunnitella vaikka mitä, mutta sen oon huomannut että kyllähän tämä raskaus etenee ilman suurempaa hössötystäkin :)

Pientä muutosta olohuoneessa

Vaihdettiin olohuoneen järjestystä. Sohva siirrettiin ikkunalta pitkälle seinälle ja tv-taso pariovien viereen. Toimii hyvin näinkin päin. Tosin tuntuu, että olohuoneessa on edelleen paljon ylimääräistä tyhjää tilaa käänteli huonekaluja miten päin tahansa.

Miksi ihmeessä muuten huonekalujen järjestyksen vaihtaminen on miehistä niin tavattoman hankalaa ja rasittavaa? Ainakin meillä mies suhtautuu kaikkiin sisustusmuutosjuttuihin vähemmän suurella innolla. Eihän sitä tarvi roudata kuin muutama kaluste paikasta A paikkaa B. Niin no, joskus tietysti paikkoja voi olla kyllä C, D tai E... Ehkä siinä syy ;) Ei mutta, ihan kivasti tuo mies on apuna, vaikka välillä purnaakin, ei vaan ymmärrä miksi musta on kiva vaihdella järjestystä, vaikka se edellinenkin olisi ollut ihan hyvä. Näitä juttuja on vaan turha lähteä selittämään.

    

Sain synttärilahjaksi mieheltä aikaisemmin kaupassa ihailemani lampun. Olohuone olikin kaunista valaisinta vailla ja tämä on juuri sopiva; valaisee riittävästi ja miellyttää silmää.

Olkkarin piristyksenä uudet tyynynpäälliset ja vaaleanpunaiset ruusut.

Ultrakuulumisia

Viime torstaina koitti odotettu rakenneultra. Meille sattui tosi mukava kätilö, joka ultratessaan selitti koko ajan hyvin tarkkaan mitä ruudulla milloinkin näkyy ja mitä kohtia hän mittailee. Pikkuinen oli untenmailla, ihan rauhassa tietämättömänä masun ulkopuolisesta hössötyksestä jonka kohteeksi oli päätynyt. Sinänsä harmi että pikkuinen nukkui, koska oli koko ajan kääntyneenä niin, että esim. kasvoista ei saatu profiilikuvaa lainkaan. Pääasia oli kuitenkin, että kaikki vaikutti olevan kunnossa ja vauveli vastasi hyvin viikkoja mittausten perusteella.

Sydämen kaikki neljä kammiota tarkistettiin, samoin aivojen rakenne, maha ja mitäs kaikkea muuta... Lisäksi kuvattiin pikkuista nenää ja ylähuultakin :)  Istukka sijaitsee kuulemma hyvällä paikalla kohdun takaseinämässä, toisin kuin olin kuvitellut. Luulin istukan olevan edessä, koska liikkeet tuntuvat edelleen melko vaimeina. PIkkuinen on ilmeisesti sitten vaan rauhallisempi tapaus. Mittaillessaan vaavin jalkoja, en malttanut olla kysymättä mahtaisiko kätilö saada selkoa myös sukupuolesta. Kyllä sai :) Arvaattekohan...?

Näyttäisi kovasti siltä, että meille on tulossa pikkuinen poika - pikkuveli  ♥

Pikkuiselle piti heti hankkia oma pikku pupunen (Leolla samanlainen pupu vähän isompana) sekä uusia kankaita, joista voidaan lähteä tekemään ihanuuksia vauvanhuoneeseen :)

Pääsiäisen viettoa

Pääsiäinen oli meillä tämän vuoden ensimmäinen pidempi vapaa ja kyllä sitä huomaa tässäkin ajassa miten on oikeasti virkistynyt olo, kun voi vaan olla ilman pakkoa tehdä mitään erityistä. Talvilomia meidän perheessä ei ollutkaan, joten tällainen pidempi viikonloppukin tulee tässä vaiheessa jo todella tarpeeseen.

Ollaan nukuttu pitkään, kyläilty ja tehty lenkkejä kevätmaisemissa. Leon kanssa on koristeltu kotia ja värkkäilty virpomisoksia. Lauantaina tehtiin pieni virpomiskierros lähinaapureiden ovilla sekä sukulaisissa ja Leo sai korinsa täyteen karkkipalkkaa. Niissä on riittänyt mutusteltavaa pienellä miehellä, joka ei normaalisti juuri karkkia syökään. Tai siis jolle tylsä äiti ei karkkia vielä kaupasta osta, koska ei näe siihen tarvetta.

Pääsiäinen alkaa olla vietetty ja huomenna paluu työhulinoihin. Laskin juuri, että näitä työkiireitäkään ei ole enää montaa kuukautta jäljellä. Kesäkuussa jään kesälomalle ja heinäkuussa äitiyslomalle :) Saan kunnon pitkän kesävapaan! Tulis vaan pian jo ne lämpöiset ilmat!

Vadelma-sitruunajuustokakku

Pääsiäisen herkkupöytään valmistui vadelma-sitruunajuustokakku. Ohje pirkka-lehdestä, löytyy myös täältä.

Olikin ensimmäinen kokeilemani juustokakku. Onnistui mainiosti ja mikä parasta, maku on kohdallaan. Tämä kakku oli sen verran herkkua, että ohje pääsi samantien reseptikansiooni. Nam.

Puolessa välissä

Harmittaa, että blogin päivitykset on jääneet tämän vuoden puolella niin vähiin. Raskausajasta olisi kiva jättää jotain merkintöjä, mutta musta tuntuu, että tämä tenava syntyy ennen kuin saan kunnolla ajatuksiani mihinkään ylös. Jotenkin oon tullut niin saamattomaksi tai sitten tehtävää on vaan enemmän...

Ja edelleen tämä suunnaton väsy vaivaa. Nyt ollaan jo kuitenkin puolessa välissä odotusta, tarkemmin rv 21, että pitäisi tämän väsymyksen jossain vaiheessa helpottaa. Toisaalta turha narista, koska väsyä lukuunottamatta oon voinut tosi hyvin. Masu on jo sen kokoinen, että turha enää peitellä töissäkään :) Ensi viikolla onkin rakenneultra, sitä jännityksellä odotellaan.

Pääsiäistäkin on tullut hiljakseen laiteltua. Ostin ihanan ison kimpun tulppaaneja. Suunnitelmissa vielä leipomuksia, siivousta ja trullittamista. Tosin poitsu saa hoitaa nuo virpomiset ;)

Meillä odottaa näääin iso karkkikasa pikku noitia.

Sain Kissanminttutien Mariannelta tunnustuksen :) Kiitos!

Tunnustus on tarkoitus antaa viidelle blogille, joilla on enintään 200 lukijaa.

Itse haluan jakaa tunnustuksen viiden sijaista yhdelle ilahduttavalle blogille

(jossa päivityksiä on mukavan usein, toisin kuin mulla...).

Olepas hyvä Coraline!

Twenty Something