Tervehdys pyörremyrskyn keskeltä!

Melkoisen hektinen elämänvaihe on menossa, kun millään ei meinaa löytyä aikaa kirjoittamiselle. Lisäksi ollaan oltu muuton vuoksi viikko nettilakossakin, joten sekin selittänee blogihiljaisuutta. Kevätkin saapui tässä jossain välissä.

Vanha koti luovutettiin uudelle omistajalleen hieman haikein fiiliksin vappuna ja nyt asutaan vuokrakolmiossa seuraavat puoli vuotta. Muuttohässäkkä oli jotain ihan hirveää. Mikään aikaisempi muutto ei ole ollut näin stressaava kuin tämä viimeisin. Ensinnäkin sairastuin muuttoviikolla johonkin kummalliseen mahatautiin (joka ei luojan kiitos tarttunut muuhun perheeseen), minkä vuoksi pakkaaminen jäi ihan viime tippaan. Samalla viikolla valettiin talon perustukset hieman etukäteen suunnitellusta aikataulusta, joten patolevyn asentaminenkin osui mukavasti juuri muuttoviikonlopulle. Hommat saatiin kuitenkin järjestymään loppujen lopuksi.

Sähkötkin saatiin tontille ajoissa. Nollaa vielä näyttää mittari tässä vaiheessa.

 Perustusten teko alkuvaiheessa. Muottien asennusta

 Muotit paikoillaan valua varten

Toisesta kuvakulmasta...

  Ja tässä patolevy asennettuna

Nyt ollaan asettauduttu uuteen väliaikaiseen kotiin, vaikkakin edelleen elellään pahvilaatikkojen keskellä, koska säilytystilaa on niin niukasti. Leo kaipaa selvästi vanhaan kotiin ja muistaa aina sen ohi ajaessamme kysyä, että "mennäänkö kotiin?" ja muistaa sitten että "ei enää asuta vanhassa kotona".

Taloprojektin kanssa pinnaa on kiristänyt mm. autokatoksen perustukset, jotka tilattiin suoraan tallitoimittajalta viikolle 18. Noh, autokatoksen antura valettiin vasta viikon 18 perjantaina ja tällä viikolla työmaalle saatiin miehet vasta parin kipakan puhelun jälkeen. Ensimmäisen miehen soittaman puhelun myyjä olisi kovasti halunnut lopettaa alkuunsa ja väitti kiven kovaa, että sopimuksessa on pitäydytty kun valu on tehty tuolla sovitulla viikolla. Ja me kun kuvittelimme, että toimitus tietyllä viikolla tarkoittaisi samaa kuin valmis sillä nimenomaisella viikolla. Myyjä ei myöskään osannut kertoa, milloin työmiehet tekisivät perustukset valmiiksi, koska heillä oli toinen projekti menossa päällekkäin. Lopulta vastaava työnjohtajamme (kiitos hänelle!) sai myyjään vauhtia. Vastaavalle myyjä oli selittänyt menneen sekaisin viikoissa. Just. Tämän kaiken hituroinnin seurauksena sisä- ja ulkotäytöt ovat siirtyneet ja ne suoritetaan vasta ensi viikolla. Onneksi maatyömiehemme on ammattilainen ja hänen lupaamiinsa aikatauluihin uskaltaa luottaa, joten eiköhän täytöt suju ongelmitta. Sitten odotellaankin talotoimitusta. Elementit saapuvat tämänhetkisen tiedon mukaan puolentoista viikon päästä!

Pakko välillä rauhoittua tämän kaiken hullunmyllyn keskellä. Huomenna pidän ansaitun shoppailu- ja rentoutumispäivän siskon kanssa Tampereella. Kaikkia kivoja sisustusjuttuja voisi jo etsiä uutta kotia ajatellen :) 

Pääsiäisjuttuja

Meilläpäin virvotaan näin pääsiäislauantaina. Valtavan hieno, lämmin sää sai monen monta pikkunoitaa liikkeelle, niin meidänkin nokinenän. Piirrettiin muutamat pisamat poskille ja värjättiin vähän nenänpäätä. Poitsu sai ylleen viimevuotisen virpomisasun (alesta aikanaan ostetun raitamekon, raitakaulaliinan ja huivin) ja hyvin sopi vieläkin, vaikka asua kohtaan Leo oli alkuun melko epäileväinen.  Kun sitten hoksasi homman juonen, niin johan sitä innokkaasti oltiin toivottamassa kaikille hyvää pääsiäistä ja tarjoamassa koria, että karkkia tänne! :)

Tässä väkerretään pajunoksia keskittyneesti

Valmis virpomaan!

 Iloista pääsiäistä!

Aurinkoa ja pääsiäistunnelmia

Ihanaa kun aurinko paistaa ja alkaa jo kevättää. Ja lisäksi edessä on lyhyt työviikko ja sen päälle pääsiäinen, kivaa! Ollaan jo Leon kanssa vähän laitettu pääsiäistä. Eilen haettiin pajunoksia ja niitä koristeltiin uusilla sekä vanhoilla pääsiäiskoristeilla.

Suklaamunia tietysti pitää olla ja niitä meidän pikku rohmu käy aina varastamassa.

Kaupasta löytyi vielä tälläisiä suloisia pikkutipuja.

Kovin erikoisia koristuksia en aio tänä vuonna laittaakaan, koska muuttohässäkkä on päällä ja kahden viikon päästä muutetaan vuokra-asuntoon. Sinne oonkin jo suunnitellut kaikenlaista kivaa sisustukseen liittyen, josta kuvia tuonnempana. Muuttoa odottaa jo ihan innolla :)

Kivaa pääsiäisen odotusta!

Tonttipäivitys

Tontilla on tapahtunut taas vaikka ja mitä ja maatyöt alkavat kohtapuoliin olla hoidettuna. Ikäväksi yllätyksesti talon paikkaa piti korottaa melkoisesti, koska tontti laskee vasemmalta ylänurkaltaan huomattavasti. Lisäksi oikeanpuoleinen naapuritalo on aikanaan rakennettu liiankin ylös, mistä johtuen mekin joudumme nostamaan oman tontin korkoa, ettei naapurien sadevedet laske omalle tontillemme. No kerralla sitten kunnolla. Hieman vaan hirvittää miten suuren laskun sorafirma melle lähettää...

Salaojapömpeli talon nurkalla valmiina

Pihatietä ja autokatoksen paikka

Leokin kävi ihmettelemässä tontilla.

Tulevaa etupihaa ja mun pihakoivut.

Viikonlopun aikana suojailtiin pihapuiden runkoja ja mietittiin minne ihmeeseen upotettaisiin pari järkälemäisen isoa kiveä. Kivet ovat naapurien "lahja", sillä ne nököttivät meidän tontilla jo silloin kun se ostettiin. Naapurit ovat ilmeisesti omana rakennusaikanaan vierittäneet oman pihan turhan isot kivenmurikat tyhjälle tontille (=meidän tontille). Vaikka ei kai tuo haittaa, koska tykkään kivistä pihaelementteinä. Aiheuttaa vaan hieman päänvaivaa kun pitäisi keksiä niille oikea paikka, saavat siis jäädä osin näkyviin, eikä tarkoitus ole upottaa niitä kokonaan piiloon. Jotenkin vaikea edes kuvitella millaisen pihan haluaisin. Pihasuunnittelija olisi huippujuttu, mutta siihen ei budjetti taida enää taipua, joten yritetään suunnitella itse. 

Herra kärpänen, päivää!

Ostettiin pojalle vähän uusia vaatteita kevääksi. Yhdet uudet farkut ja t-paitoja sekä valtavan tyylikkään uudet arskat. Poika sai valita aurinkolasit itse ja nämä tuli ostettua. Muumipokat mallia kärpänen kesäauringossa :D Pääasia, että poika tykkää ja myös haluaa näitä käyttää. Voi kun tuo poju näyttääkin jo niin isolta. Tajusin juuri, että ensi vuonna vietetään jo Leon 4-vuotissynttäreitä! Aika menee mahdotonta vauhtia. No onneksi ne kolme vee synttäritkin on vielä edessäpäin.

Tänään pakkailin vaatteita laatikoihin lähestyvää muuttoa varten ja lajittelin samalla ison kasan Leon vaatteita kirpparille myyntiin. Todella paljon vaatteita on taas jäänyt pieneksi. Syksystäkin poika tuntuu venähtäneen hurjasti. Vaatekoko on tällä hetkellä 98-104. Tuntuu, että pakattavaa on vaikka kuinka ja muutto on edessä jo kolmen viikon päästä. 

Saatiin kohtuuhintainen vuokrakolmio kaupungilta, siellä olisi tarkoitus asustaa sitten seuraavat puoli vuotta, kunnes uusi koti lokakuun lopulla valmistuu. Asunto oli ihan reilun kokoinen, mutta pinnat olisivat kaivanneet kipeästi uusimista, melko nuhjuinen noin ensikatsomalta. Mutta kyllä siitä kohtuullinen tulee, kun pääsen mopin ja rätin kanssa puunaamaan. Paljon töitä siis tiedossa: pakkaamista, siivousta, kirpparimyyntiä, töitä tontilla ja vielä normi päivätyö. Huh, huh....

Lattori

Semmoinen lattori=kaivuri (kaikki työkoneet on Leosta lattoreita) se meidän tontilla on hyörinyt ja laittanut koko maapläntin hyrskyn myrskyn. Todella paljon olikin saanut aikaan jo pelkästään perjantain aikana. Maanrakennusurakoitsijan mukaan tontin pohja on hyvä, joten kovin paljoa maa-aineista ei ilmeisesti jouduta poistamaan. Ensi viikolla pitäisi  kaupungin mittamiehen tulla merkkaamaan talon paikkaa (kulmapisteitä, mitä lie) ja maatyöt tietysti jatkuvat. Homma edistyy hyvää vauhtia.

Tänään oma mies urakoi linjapukkien parissa. Itse kävin tallailemassa tontilla, näpsimässä vähän kuvia ja ihastelemassa komiaa lattori-kaivuria :)

 Ja siinä olis sitten hetkeksi aikaa takkapuuvärkkiä...

Stressiä sekä muuta asiaan liittyvää

Toissapäivänä postilaatikossa odotti rakennuslupa. Kaikkien rakennuslupaan tarvittavien paperien haalimiseen meni yllättävän pitkä aika, yli kuukausi, joten siihen nähden itse lupa tuli todella nopeasti, hakemuksen jättämisestä parin päivän kuluttua. Onneksi lupa heltisi ilman suurempia mukinoita.

Sähköliittymäasiakin on edennyt ja meille vakuutettiin että sähköt saadaan tontille ennen perustusten teon aloittamista. Alunperin uhkakuvana oli, ettei meidän tontille olisi ollenkaan vedetty kaapeliputkea tien alitse vastapäisen tontin nurkalla olevasta sähkökaapista. Kaapelien kulkua osoittavissa piirustuksissa oli jotain epäselvyyttä meidän tontin kohdalla ja asia piti mennä tarkistamaan paikan päälle. Usean hoputtelupuhelun jälkeen joku sähkisheppu saatiin tarkistamaan tilanne ja onneksi putki oli siellä missä pitikin.

Maanmuokkaus on alkanut tänään, hieman etuajassa aikataulusta. Mylläystä ja kantojen kaivamista. Tontti muuttuu ihan silmissä. Pitää ottaa kuvia, kunhan ehdin itse tontille.

Onneksi asiat ovat sujuneet tähän mennessä hyvin aikataulussa. Itse stressaan turhaa monesta asiasta tämän rakentamisen suhteen: aikataulut, asioiden hoituminen, budjetti jne. jne.. Perusluonne kun on sellainen, että haluaisin koko ajan olla jyvällä siitä mitä tapahtuu ja ymmärtää paremmin esim. rakentamiseen liittyviä asioita/termistöä ja työvaiheita. Tällaista tietomäärää, mitä näinkin isoon projektiin kuin rakentaminen kuuluu, ei vaan pysty omaksumaan ihan hetkessä.

Stressaavan rakentamisesta tekee mulle se, että

A. itsellä ei ole  aikaisempaa kokemusta vastaavasta projektista

B. kaikki langat olisi siitä huolimatta kyettävä pitää käsissään ja hommat aikataulussa

C. epävarmuus asioiden sujumisesta on läsnä niin kauan, kunnes se nimenomainen asia on saatu hoidettua

D. hermojen on kestettävä, vaikka puolet hyvin suunnitelluista asioista menisivätkin toisin kuin oli tarkoitus

Onneksi meidän rakennusaika kestää vain suunnilleen seitsemän kuukautta, niin että eiköhän tää pää kestä sen aikaa. Täytyy kyllä nostaa hattua niille, jotka rakentaa ihan A:sta alkaen kaiken itse, meistä ei kyllä olisi siihen. 

Ja nyt edessä viikonloppu. Tiedossa mm. linjapukkien värkkäilyä ja hieman stressailuakin varmaan.