torstai 28. tammikuuta 2010

Kuumeilua


Ostin ihan itse omalle ihanalle itselleni kukkia! Tulppaaneja, kevään tuntua, piristystä talven keskelle. Aaah, rakastan kukkia! Kukat on oiva piristys, kun kotona sisätiloissa kököttäminen alkaa jo käydä työstä. Pakkanen senkun kiristyy ja viimeistään tuo ikävä viima pakottaa pitämään nokan visusti ulko-oven lämpöisemmällä puolella. Meillä kun ei Leon kanssa ole autoakaan käytössä päiväsaikaan, jotta voitaisiin kipaista kaupungilla tai kyläilemässä kun Leoin isi huristelee sillä ympäri maakuntaa työasioissa, niin pakko jäädä kovimmilla pakkasilla vaan kotiin. Vaikka onhan meillä tuo kakkosauto, vanha ja kylmä jääkaappikosla, mutta sillä ei tarkene lähteä liikkeelle.  

Tämän arktisen jääkauden "pakottamana" netissäkin on tullut oltua ihan luvattoman paljon. Niin, enhän mä netissä koskaan muuten olekaan... *viheltelee* Varsinkin toisten ihanista blogeista löytyy vaikka millä mitalla kivoja ideoita, joita olisi hauska itsekin päästä kokeilemaan. Haluaisin sisustaa, suunnitella, ommella, näperrellä, leipoa... Innostus kaikkeen on valtava. Tarvitsisin vaan lisää tilaa, ompelukoneen ja vähän enemmän aikaa.

Se talokuumekin nostaa TAAS päätään, voi apua! Varma kevään merkki. Joku ihme pesänrakennusvimma mulla vissiin :D Hih, muut tuntuu vauvakuumeilevan, mutta mä vaan talokuumeilen :) Se tonttihan meillä on edelleen varauksessa ja nyt on katsottuna omalle budjetille sopiva talo, tehty excel-laskelmia ja vaikka mitä. Viikonloppuna suunnataan yhteen talonäyttelyyn, jossa varmistetaan onko suunniteltu talomalli meille se oikea. Taloprojektia pukkaa siis päälle, mutta me ollaan sen verran varovaisia, että isoa lainaa ei ihan tuosta vaan olla ottamassa. Mulla kynnyskysymys on nyt työt, nimenomaan mun työt. Jos onnistaa ja töitä löytyy, niin saa tämä polttava talokuume kunnolla tulta alleen. Jänskää!

Niin ja pitää nyt vielä oikein kirjata ylös, että Leo käveli tänään itse mummilassa, innokkaan kannustusjoukon saattelemana, reilun kaksi metriä (sisältäen useita pieniä varovaisia askeleita). Pisin kävelty matka tähän mennessä. Suloista :) Puhettakin pojalta tulee koko ajan enemmän ja enemmän, vaikka suurinta osaa en millään vielä ymmärrä. Äskettäin yksi uusi sana aukesi ja tajusin viimein mitä poitsu tarkoittaa, kun sanoo "yyttä", jota höpöttää tosi usein. Se on heittää. Aina tulee kiellettyä, että ei saa heittää, kun poika paiskoo lelujaan. Kaikki muukin luvaton on "yyttä" pojan mielestä. Jos taas kaikki on mennyt hienosti; pottaan on tehty asiat, on syöty ruoka tai jotain muuta urheaa, niin Leo sanoo "hyä!" eli hyvä :) Hyvä poika!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...